Artikkelit - Linux - Jakeluarviot
Kokemuksia Dreamlinuxista
Voivatko haaveet toteutua?
Mandrivan jälkeen olin ajatellut kokeilla vaihteeksi jotain hieman vaativampaa jakelua, esimerkiksi Gentoota tai vaikkapa OpenBSD:tä, toisaalta harkitsin openSUSEakin. Päädyin kuitenkin brasilialaiseen Dreamlinuxiin, jonka esikuvia ovat olleet Debian, Elive ja KANOTIX. Kyseessä on ensisijaisesti live CD, jonka runkona toimivat Xfce-työpöytäympäristö ja Apt/Synaptic -paketinhallinta.
Kun aloitin testauksen toukokuun lopussa, valittavissa olivat versiot 2.2 Multimedia ja 2.2 Multimedia GL RC3. Valitsin näistä jälkimmäisen eli Multimedia GL -painoksen kolmannen julkaisukandidaatin. GL-version ero pelkkään MM:ään verrattuna on lähinnä 3D-työpöytäkarkissa. GL:n herkkuna on AIGLX/Beryl -yhdistelmä, joka ei tunnetusti ole ATIn korteille edullinen vaihtoehto. En uskonut, että Dreamlinux saisi tämän koneessani toimimaan, mutta koska muutakaan eroa versioilla ei vaikuttanut olevan, päätin antaa distron yrittää. 2.2 MM GL:n lopullinen versio julkaistiin kesäkuun 29. päivänä, eikä Dreamlinuxin sivuilla puhuta enää mitään ei-GL -versiosta.
Live CD -toimivuudessa en nopealla vilkaisulla havainnut ongelmia. Tarkoitukseni oli kuitenkin asentaa Dreamlinux kovalevylle. Asennuksen koko oli hieman alle kaksi gigatavua, eikä osasia päässyt itse valitsemaan. Aikaa asennuksen takia ei tarvinnut hukata, vain reilussa kymmenessä minuutissa Dreamlinux oli käyttökunnossa. Levyosioiden käytön määrittelyn suhteen olisin myös kaivannut enemmän vapautta. Kannattaa kuitenkin huomata, että RC3:n ja lopullisen julkaisun välillä tehtiin vielä olennainen muutos. Morphixista varastetusta installerista siirryttiin Dreamlinuxin omaan asennusohjelmaan, joka on ilmeisesti ominaisuuksiltaan monipuolisempi, mutta jota en ole testannut. Dreamlinuxin sivuilta löytyy esittely ja kuva uudesta asennusohjelmasta.
Ohjelmisto nimen mukaan
Ohjelmisto ei ole uunituoretta. Toisaalta sitä on paljon. Painopiste on ennalta-arvattavasti multimediassa. Kuten videotoistimia (Gxine ja Mplayer), myös videoeditoreita löytyy kaksin kappalein, Kino ja Avidemux. Grafiikkaan liittyviä työkaluja on mukana hyvä valikoima, mm. GIMPshop, Inkscape, Gogh, Scribus, Gtkam, Gsumi ja mallinnusohjelma Blender. PDF:t hoitaa Evince. Polttotyökalu on Brasero, rippaamiseen tarjotaan Grip ja dvd::rip. Musiikin parissa puuhastelevia ilahdutetaan mm. Audacityllä, JACK:illä ja Jokosherilla.
Sähköpostia voi lukea Icedoveksi nimetyllä Thunderbirdillä, selain on Iceweasel eli Firefox. Bittornadolla voi harrastaa laittomuuksia tai osoittaa solidaarisuuttaan P2P-verkon parissa, mesettäjille on aMSN, joka on mielestäni ohjelmana GAIM/Pidginiä kehnompi. Irkkaajille ei ole tarjolla yhtään GUI-vaihtoehtoa, mutta Irssi on kuitenkin. Toimisto-ohjelmisto on vanhahko OpenOffice.org 2.0.
Jos levyltä löytyvä ohjelmisto ei riitä, Debianista ja Ubuntusta tutuilla Synapticilla ja apt-getillä saa netistä lisää softaa. Dreamlinux käyttää suoraan Debian stablen pakettivarastoja, joten pulaa ohjelmista ei tule. Paketinhallinnan käyttökelpoisuutta heikentää rankasti se, että jostakin syystä Dreamlinuxia ei voi kunnolla päivittää RC3:sta lopulliseen versioon, vaikka uusia paketteja toki saakin asennettua. Tästä johtuu se, että Dreamlinuxin paketinhallinnasta saama arvosana on huonompi kuin Kubuntun tai Debianin. Tämä on syy myös siihen, miksi Dreamlinux joutuu nyt arvostelluksi julkaisukandidaatin perusteella.
ATIn ajurien asentamiseen Dreamlinux tarjoaa helppokäyttöisen valmiin skriptin. Sinänsä nerokkaan ratkaisun ongelmaksi muodostuu se, ettei skripti toimi oikein. Pitkällisestä yrittämisestä huolimatta en saanut fglrx-ajuria toimimaan pysyvästi 3D-kiihdytyksellä (mikä on muissa distroissa tähän mennessä aina onnistunut). Onneksi vapaa ati-ajuri on jo sen verran kehittynyt, että se kelpaa X800-sarjan kortilleni peruskäyttöön ja videoiden katseluun. Sain kuitenkin vahvistuksen aavistuksilleni varsin nopeasti: ATIllani on turha haaveilla 3D-työpöydästä.
Suljetun lähdekoodin suosituimpia sovelluksia, esimerkiksi Google Earthin - joka on ilman fglrx:ää käyttökelvoton - sekä Operan ja Skypen, voi asentaa Easy Install -skripteillä. Nämä skriptit näyttävät onneksi toimivankin.
Ulkonäköön on panostettu. Ensimmäisenä huomion vangitsee alalaidan Mac-tyylinen Engage Dock -palkki. Ikkunamanagerin teema on miellyttävä, joskin sinisävyine väreineen aavistuksen tavanomainen. Kuvakkeet ovat yksityiskohtaisia ja yleinen ilme kovasti OS X -henkinen. Jokainen voi itse päättää, pitääkö OS X:n ulkoisesta kopioimisesta vai ei. Itse en muutoin tästä tyylistä innostu, mutta Engage on kieltämättä vinkeä.
Multimediaformaateista ei tarvitse kantaa huolta. MP3-tiedostot soivat ongelmitta, yleisimmät videokoodekit sekä DVD:n katsomiseen tarvittavat kirjastot löytyvät ja Flash 9 toimii sekä Firefoxissa että Operassa.
Vikoja ja lainailua
Valitettavasti 2.2 MM GL on sisältä paljon vähemmän hiottu kuin ulkoa. Thunarilla ja muillakin sovelluksilla on mystisiä ongelmia /mnt-kansion sisällön näyttämisessä, kun esimerkiksi /mnt/sda3 näkyy ongelmitta. Automount -järjestelmässä on siis jotain pahasti vialla. XMMS jäätyilee paikoilleen niin, että komento 'killall xmms' painuu selkäytimeen. Itse olisin muutenkin kaivannut musiikkikirjastopohjaista soitinta tyyliin Amarok, Exaile tai Rhythmbox, mutta sellaista ei asennuslevyltä löydy. Vaikka järjestelmä tunnisti dvd-asemani laitteiksi /dev/hdd ja /dev/scd0, sekä Gxine että Mplayer etsivät DVD:tä /dev/dvd:stä, mikä aiheutti virheilmoituksen.
Dreamlinuxia hallitaan Dreamlinux Control Panelista eli DCP:ista käsin. Virallisessa julkaisussa Easy Install on erotettu muista työkaluista, mutta RC3:ssa sekin löytyy muiden joukosta. DCP:n hyvänä puolena on nimen omaan se, että kaikki olennainen on kasattu yhteen paikkaan. Säätötyökalujen toiminta sen sijaan jättää toivomisen varaa, eikä navigointiin DCP:n sisällä ole kiinnitetty mitään huomiota. Kun DCP:stä valitsee työkalun, DCP sulkeutuu. Tämän vuoksi DCP:tä joutuu aukomaan rasittavan usein.
Näkyy muuten, että muista distroista on lainattu. Tekstimoodin kirjautumisruutu väittää järjestelmää Debian 4.0:ksi, käynnistettäessä ilman Dreamlinuxin omaa latausruutua tekstinäkymässä näkyy Debianin logo ja edellä mainittu fgrlx:n asennusskripti valittaa KANOTIXin puuttumisesta.
Dreamlinux on ulkonäöltään karkkimainen, nopeudeltaan keskinkertainen, viimeistelyltään vajavainen ja paljon muita jakeluja kopioiva paketti. Multimediaohjelmien runsaus ja laaja "out-of-the-box" -formaattituki sekä ulkonäkö antavat kuitenkin ymmärtää, että kohderyhmänä on sama porukka, joka ostelee innoissaan mitä tahansa tuotetta, jonka alussa on pieni i-kirjain. Pitää myös muistaa, että lopullisesta julkaisusta arvostellun RC3:n pikkuvikoja on toivottavasti siloteltu pois, ja NVIDIAn kortin omistajat pääsevät nauttimaan helposti AIGLX:stä ja Berylistä.
Dreamlinux 2.2 Multimedia GL Release Candidate 3
| Kategoria | Pisteet 4-10 |
|---|---|
| Asennus & konfigurointi | 8 |
| Hallintatyökalut | 7 |
| Paketinhallinta | 7 |
| Nopeus | 7 |
| Yleinen toimivuus | 7 |
| Ulkoasu | 8 |
| Keskiarvo | 7.3 |
7.7.2007