Artikkelit - Linux - Jakeluarviot
Kokemuksia Mandriva Linuxista
Takaisin juurille
Ensimmäinen käyttämäni Linux-jakelu oli ranskalainen, kaupallinen jakelu Mandrakelinux. Sittemmin tekijänoikeussyistä nimensä vaihtamaan joutunut jakelu ei tuolloin tehnyt minuun vaikutusta. Osittain syynä saattoi olla koko Linux-tyylisen ajattelun aiheuttama kulttuurishokki paatuneelle DOS/Windows-käyttäjälle. Nyt kun olen tottunut Linuxiin jo varsin mainiosti olikin hyvä selvittää, oliko vika todella distrossa vai minussa. Edelleen lähinnä aloittelijoille suunnatun Mandrivan uusin vakaa painos 2007 on ladattavissa myös ilmaisena Free-versiona. Hetken harkitsin riisuttua, yhdelle CD-levylle mahtuvaa Mandriva Onea, mutta lopulta päätin täyttää kovalevyni tyhjiön täydellä neljän CD:n asennuksella. Jakelun testaamisen aloitin itse asiassa jo lähes puoli vuotta sitten. Nyt on siis jo korkea aika raportoida harvinaisen pitkästä (muttei ei kovin intensiivisestä) kokeilujaksostani.
Viime vuoden lopulla julkaistu Mandriva Linux 2007 on tällä hetkellä pakettien versionumeroissa jälkijunassa, muttei häiritsevästi. Linux-ydin on 2.6.17 -sarjaa, KDE-versio on 3.5.4 ja Gnomesta löytyy julkaisu 2.16. Uusimpia vakaita versioita ei juuri ole, mutta GIMP-kuvankäsittelyohjelmasta ja Gaim-pikaviestimestä käytössä on jopa betat. Kannattaa huomioida, että Cooker-kehitysversion ajan tasalla olevia paketteja ei suositella käytettäväksi Mandriva 2007:ssä, sillä ne on käännetty yleensä eri kirjastoversioita vasten.
Automaatiota ja pakettikaaosta
Mandrivan asennusohjelma on graafinen ja helppokäyttöinen - tehokkuus toki saattaisi olla tekstipohjaisella installerilla parempi, mutta aloittelijadistrolle hiirivetoinen käyttöliittymä on oikea ratkaisu. Komponenteista saa valita itse tarvitsemansa osaset asennukseen. Minun asennukseni kooksi tuli n. 3060 megatavua, sillä merkitsin luettelosta oletus-KDE:n lisäksi myös paketit Gnome Desktop, IceWM Desktop ja Other Graphical Desktops. Asennus sujui ongelmitta ja kesti puolisen tuntia, mikä ei ole kovin paljon useamman levyn distrolle. Pienille Slack-varianteille Mandriva tietysti häviää ajassa.
Mandriva Linux 2007 käynnistyy tarpeeksi rivakasti, koneellani käynnistymisaika Grubista kirjautumisruutuun on Debiania ja Kubuntua nopeampi mutta Zenwalkia sekä aiemmin kokeilemaani Vectoria jonkin verran hitaampi. Yksi ongelma latausikkunassa kuitenkin on: oletuksena käyttäjälle ei anneta mitään tietoa. Tämä on tehty helppokäyttöisyyden ja aloittelijaystävällisyyden nimissä, mutta vaikutus voi olla täysin päinvastainen: Linuxin käyttöä opettelevaa saattaa ihmetyttää, miksi käynnistys kestää välillä minuutteja kauemmin kuin tavallisesti - automaattisesti suoritettavista tiedostojärjestelmätarkistuksista ei nimittäin raportoida mitenkään. Kun muutin /etc/fstab -tiedostossa mountatun levyosion tyyppiä asentaessani toista jakelua tekemättä muutoksia Mandrivan fstabiin sain Mandrivan käynnistymisen tehokkaasti jumiin. Ongelma ratkesi muokkaamalla toisesta jakelusta käsin fstabia.
Mandriva Free on vapaa kaikin tavoin, siispä suljetut formaatit ja DVD:t eivät toimi lisenssisyistä suoraan asennuksen jälkeen. Tämä on ongelma ns. aloittelijadistrolle, mutta kyllähän muihinkin jakeluihin sama pätee. Kaupallisista Mandrivoista suljetut softat löytyvät luonnollisesti. Sen sijaan laitteet ja nettiyhteys toimivat ongelmitta vapaassakin versiossa. Jopa näppäimistön äänenvoimakkusnäppäimet ja muutamat muut pikanäppäimet toimivat suoraan - tähän mikään muu tähän mennessä kokeilemani jakelu ei ole pystynyt. Aivan optimaalisesti näppäimistön autokonfigurointi ei kuitenkaan mennyt, sillä osa näppäimistä jäi toimimattomiksi.
Yksi Mandrivan mainostamista ominaisuuksista on "out-of-the-box" -toimiva 3D-kiihdytetty, silmäkarkkia pursuileva työpöytänäkymä. Näytönohjaimen merkistä ja ominaisuuksista riippuen valittavissa ovat Xorgin ulkopuolinen, OpenGL-kiihdytetty Xgl ja Xorgiin Mandrivan käyttämästä 7.1-versiosta lähtien sisältyvä AIGLX. Näiden päällä pyöritetään Compiz-ikkunamanageria, joka on tätä kirjoittaessa tullut yleisesti Linux-maailmassa Compizin kehityshaarasta irtautuneen Berylin syrjäyttämäksi. Tällä hetkellä Compiz- ja Beryl-projektit tosin ovat jälleen yhdistymässä. Joka tapauksessa Compiz näyttää erittäin hienolta normaaliin 2D-työpöytään tottuneen silmiin. Windows Vistan tai uuden MacOS:nkin efektit näyttävät varsin kesyiltä Compiziin ja Beryliin verrattaessa. Aivan suoraan Xgl + Compiz ei tosin kokoonpanossani toiminut, mutta heti kun sain ATIn ajurien kiihdytyksen toimimaan, efektitkin tulivat kuntoon.
Eri asia on, kuinka paljon hyötyä Compizista loppujen lopuksi on. Omasta mielestäni muutamilla plugineilla on vaikutusta jopa työtehoon. Jos ikkunoita on auki kymmenittäin, oikean löytyminen on huomattavasti nopeampaa Compizin avulla. Myönnettäköön silti, että suurimmalla osalla efektiliitännäisistä on vain esteettistä ja tyylillistä arvoa.
Muutenkin Mandrivan ulkoasu on varsin miellyttävä. Ia Ora -teemassa ei ole juuri valittamista. Oletusvärimaailma on neutraalin sinisävyinen, mutta pirteän oranssikin Ia Ora -variantti löytyy. Vaikkei Mandriva tyyliltään überviileä olekaan, saattaa sitä hyvinkin käyttää pidempiäkin aikoja ilman akuuttia tarvetta manuaaliseen ulkoasun muokkaamiseen.
Mandrivan säätäminen suoritetaan Mandriva Linux Control Center -nimisestä paneelisovelluksesta käsin. Vaikka sen logiikka ei minulle kaikkein sopivin olekaan, luultavasti se on yleisellä tasolla käytettävä sovellus. Ongelmaksi muodostuu lähinnä yksi Control Centeristä löytyvistä työkaluista, paketinhallintaohjelma urpmin graafinen edusohjelma RPMdrake. Liikaa esiin pomppaavia ikkunoita tyrkyttävän sovelluksen GUI on sekava ja käytettävyys olematonta. Mikä pahinta, toiminnallisuus jää jopa käytettävyyden tasosta. Onnistunut useamman paketin operaatio jäi kerta toisensa jälkeen haaveeksi, yleensä nettipakettivaraston virheiden, korruptoituneiden pakettien tai vääristyneiden riippuvuuksien takia. Kun urpmin käyttötehokkuus ei nouse merkittävästi komentorivilläkään, voi paketinhallintaa hyvällä syyllä kutsua Mandrivan heikoimmaksi lenkiksi. Tällä osa-alueella Mandrivassa ei ole tehty juuri mitään hyvin ja vain hyvin vähän edes kohtuullisesti. Päivitysten latailu on siis syytä jättää päivään, jolloin ei ole muuten stressaantunut, sen verran usein viesti 'There was a problem during the installation:' nimittäin ruutuun ilmestyy. Ainoana valoisana puolena RPMdrake antaa päivitysten syistä vähintäänkin tarpeeksi informaatiota, jos käyttäjä jaksaa klikkailla.
Hyvää, huonoa ja keskinkertaista
Mitkä ovat siis Mandrivan vahvuudet ja heikkoudet? Ensinnäkin Mandriva on ulkoisesti varsin komea distro Compizeineen ja tasokkaine teemoineen. On mainio oivallus tehdä perinteisesti ponnisteluja, säätöä, taitoa ja tuuria vaatineesta 3D-työpöydästä helposti lähestyttävä oletusominaisuus. Perustyöpöytäkäytössä se on myös tarpeeksi varmatoiminen, joskin X:n uudelleenkäynnistely ja useat uudellenkirjautumiset saattavat joskus olla liikaa ainakin Xgl + Compiz -yhdistelmälle. Nopeudessa Mandriva häviää kevytdistroille, mutta ripeys on taviskäyttäjälle riittävää. Ainakin minun laitteistoni toimi helpon asennuksen jälkeen suoraan, joten säätelyä ei alussa tarvitse pelätä.
Kuten aiemmin mainitsin, Free-versiossa useat aloittelijan kaipaamat ominaisuudet ja formaattituet puuttuvat. Ohjelmaversiot eivät ole huippumoderneja. Mandrivan akilleenkantapääksi osoittautuu kuitenkin paketinhallinnan kelvottomuus. Muita valtavia vikoja ei ole vaan Mandriva on aika tasainen suorittaja, mutta se yksi ongelma on niin kriittinen, että se todellakin haittaa - ei tosin niitä, jotka eivät muutenkaan päivityksistä välitä.
Kenelle Mandriva Linux 2007 Free siis sopii? Täydelle aloittelijalle se ei ole paras valinta formaattituen puutteen takia. Totaalisen tietotaidottomien tulisikin suunnata katseensa joko Mandrivan kaupallisiin versioihin tai aivan muihin distroihin. Vähän enemmän tietokoneista ymmärtävä aloittelija tai peruskäyttäjä saattaa Freellä pärjätäkin. Myös silmäkarkkia kaipaavat mutta säätämistä ja manuaalista konffausta vierastavat ovat yksi kohderyhmä. Varmastikaan Free ei sovi henkilölle, joka tarvitsee viimeisimpiä ohjelmaversioita, nopeaa päivitystahtia sekä toimivaa ja tehokasta paketinhallintaa. Tosiguruille Mandriva taas kelvannee vain halveksuvien katseiden kohteeksi.
Mandriva Linux 2007 Free
| Kategoria | Pisteet 4-10 |
|---|---|
| Asennus & konfigurointi | 8 |
| Hallintatyökalut | 7 |
| Paketinhallinta | 5 |
| Nopeus | 7 |
| Yleinen toimivuus | 7 |
| Ulkoasu | 9 |
| Keskiarvo | 7.2 |
9.4.2007