Artikkelit - Linux - Jakeluarviot
Kokemuksia PCLinuxOSista
Round Two
PCLinuxOS on yksi viime aikojen menestystarinoista jakelumaailmassa. Se on kivunnut Distrowatchin kuuden kuukauden listallakin jo toiseksi - edellä on vain supersuosittu Ubuntu. Aiempi kokeiluni PCLinuxOSin kanssa päättyi siihen, ettei Live CD:n asennusohjelma tunnistanut kovalevyä, jolle aioin sen asentaa. Päätin nyt yrittää uudelleen ja selvittää, onko PCLinuxOS ansainnut menestyksensä.
PCLinuxOSia mainostetaan helppokäyttöisenä Live CD -jakeluna, joka voidaan asentaa kovalevylle. Ihmettelen suuresti, miksi asiaa painotetaan juuri näin. KDE-työpöytäympäristöön luottava PCLinuxOS on nimittäin Live-käytössä hidas verrattuna vikkeliin Xfce- tai kevytikkunamanageri-jakeluihin. KDE on yksinkertaisesti liian raskas pyöritettäväksi mukavalla vauhdilla CD:ltä käsin, ja PCLOS:n tahmeus on aivan henkilökohtaisen sietokykyni rajoilla.
Onneksi nykyinen graafinen asennusohjelma tunnisti kaikki levyni. Asennus oli nopea ja vaivaton, mutta yksi paha epäkohta löytyi. Asennusohjelma ei anna siistiä mahdollisuutta jättää väliin käynnistyslataajan asentamista. Tässä vaiheessa painoin kylmästi peruutusnappulaa, mikä pysäytti koko asennusohjelman. Koska käynnistyksenlataaja asennetaan aivan lopussa, sain silti täysin toimivan järjestelmän. Yhdeltä CD:ltä purkautui levylle tavaraa reippaat 1,8 gigatavua.
Pakolliset ajurikommentit
Ensimmäisen käynnistyksen yhteydessä eteeni avautui näky menneisyydestä. Avoin ati-ajuri kykeni vain VGA-resoluutioon. Sama ongelma esiintyi koneellani aikoinaan muissakin jakeluissa, mutta se on korjattu myöhemmissä versiossa, jotka kykenevät jopa suoraan renderöintiin avoimella ajurilla. PCLinuxOSin käyttäjä ei kuitenkaan saa aina herkutella uusimmilla ohjelmaversioilla, mikä aiheutti harmia muissakin yhteyksissä. Kernel on iäkäs (mutta tietysti täysin käyttökelpoinen) 2.6.18.8 ja CUPS-tulostuspalvelin 1.2.4. Ei softa kauttaaltaan antiikkista ole, Gcc-versio on 4.1.1 ja monista ohjelmista on (ainakin pakettivarastoilla) tarjolla viimeisin vakaa julkaisu. GIMP-kuvankäsittelyohjelmasta mukana on jopa 2.3.x-versio, jota ei ole julistettu vakaaksi.
Resoluutio-ongelma oli kuitenkin nopeasti ratkaistu. Vesa-ajuri tarjosi väliaikaisen korjauksen, mutta halusin toki myös laitetason kiihdytystuen toimintaan. Atin fglrx-ajuri asentuikin sutjakasti ja ongelmitta RPM-pohjaisen paketinhallinnan ja Debian-pohjaisista jakeluista tutun, kätevän edusohjelma Synapticin avulla. Muitakaan alkuvaikeuksia suljettujen koodinpätkien takia ei juuri tarvinnut kärsiä: Java, Flash 9, MP3-tuki ja olennaisimmat videokoodekit löytyvät oletuksena. Win32-koodekkipaketti ja libdvdcss2-kirjasto täytyy silti asentaa pakettivarastolta.
Kolmas ulottuvuus
PCLinuxOS tekee 3D-työpöydän käyttöönoton helpoksi. Kun sopivat ajurit on asennettu paketinhallinnasta, tarvitsee vain käydä napsauttamassa hallintapaneelista työpöytäefektit päälle. Valittavina ovat niin AIGLX kuin Xgl:kin, ikkunamanagereista voi valita mieltymyksensä mukaan joko Compizin tai Berylin. Omalla kokoonpanollani Xgl/Beryl -yhdistelmä toimi kiltisti.
Berylin käyttöönoton yhteydessä joutuu opettelemaan muutamia näppäinyhdistelmiä ja mahdollisesti muokkaamaan ikkunointiohjelman toimintaa mieleisekseen. Tästä palkintona on silmäkarkkia, joka saa Mac OS X:n ja Windows Vistan kalpenemaan. Joistakin plugineista on jopa käytännön hyötyä.
Täysin ongelmatonta Berylin käyttö ei ole tässäkään jakelussa. 3D-sovellusten, esimerkiksi pelien, kanssa kannattaa varautua toimimattomuuteen tai vähintäänkin grafiikkabugeihin. Videotoistinten toiminnallisuus saattaa myös kärsiä. PCLinuxOSissa MPlayer muuttui täysin käyttökelvottomaksi. Onnekseen PCLOS ei luota Zenwalkin tavoin yksi sovellus per asia -filosofiaan: KMPlayer ja Kaffeine toistavat liikkuvaa kuvaa tyydyttävästi myös 3D-työpöydällä. Hidastelua ja epävakautta niissäkin esiintyy.
Toinen Berylin ongelma liittyi KDE-yhteensopivuuteen. KDE:n näppäinoikotiet eivät nimittäin toimineet lainkaan Berylin ollessa käytössä. Sain ratkaistua ongelman vaihtamalla joka session alussa ikkunamanagerin Berylistä KDE:n omaan KWiniin ja takaisin.
Lisää pikkuharmeja
Määritellessäni pikanäppäimiä käyttööni törmäsin erääseen outouteen. Annoin näppäimille normaalit koodit. Käyttämälleni XF86AudioVolumeLower-koodille oli kuitenkin määritetty ennalta toiminto, joka laski mikserin pääkanavan voimakkuutta. XF86AudioVolumeRaise -nappulalta vastaava toiminto puuttui. Kun kyselin asiaa PCLinuxOSin foorumeilla, kenelläkään ei tuntunut olevan tietoa siitä, mistä näistä määrityksiä voisi muuttaa. Päädyin määrittelemään äänenvoimakkuudensäätönäppäinteni koodeiksi F25 ja F26, joille ei varmasti löytynyt mitään ennakkoasetuksia. Tämän jälkeen saatoin asettaa pikanäppäintoiminnot haluamikseni.
Eräs tapaus, jossa sain kärsiä PCLinuxOS:n turhan vanhoista ohjelmaversiosta ilmeni, kun yritin ottaa käyttöön uutta Epson Stylus Photo R240 -tulostintani. Zenwalkissa operaatio oli onnistunut heittämällä. PCLinuxOS aiheutti kuitenkin harmaita hiuksia, sillä Gutenprint-ajuri sai aikaan vain sen, että tulostin veti lävitseen papereita tekemättä niihin mitään jälkeä. Tutkiessani asiaa havaitsin, että Gutenprint tukee malliani versiosta 5.0.1 lähtien. PCLinuxOSin versio on 5.0.0.99.1. Lähdekoodista kääntämiseen minun ei silti tarvinnut turvautua, sillä sain tulostimen toimimaan asentamalla Epson Avasysin Photo Image System Lite -ajurin.
1 + 1 = 7
Kaikki mainitut ongelmat ovat olleet tasoa "lievästi harmillinen pikkuongelma, joka on ratkaistavissa". Ja pahempia ongelmia PCLinuxOSista ei ole tähän mennessä löytynyt. Kuten sanottua, PCLinuxOS on KDE-jakeluksi nopea, sekä 3D-kiihdytettynä että normaalitilassa. Ulkoisesti se on hyvää keskitasoa ilman erikoisefektejäkin, mutta Berylin kanssa se on todellista herkkua silmille. Eräät keskeiset ohjelmaversiot eivät ehkä ole upouusia, mutta modernius on toki suhteellista - eihän uudempaa CUPS:ia edes kaipaa, jos sattuu omistamaan aiemman tukeman tulostimen. Paketinhallinnassa ei ainakaan vielä ole ilmennyt pieniäkään ongelmia - saati sitten mitään viitteitä siitä kuuluisasta RPM Hellistä. Yhdelle asennuslevylle on mahdutettu ohjelmavalikoima, joka riittää kotikäyttäjän tarpeisiin helposti - videoeditoria ja kunnollista IDE:ä jäin tosin kaipaamaan, mutta ne voi helposti noutaa netistä. Valinnanvaraakin on tarpeeksi, tällä hetkellä nettivarastoilta löytyy vajaat 6800 pakettia. Hallinta- ja konfigurointityökalut ovat ymmärrettäviä ja ajavat asiansa.
Kaiken kaikkiaan PCLinuxOS on jakelu, jota voin helposti kuvitella käyttäväni jokapäiväisesti. Se on ehdottomasti ansainnut paikkansa levyosiollaan.
PCLinuxOS 2007
| Kategoria | Pisteet 4-10 |
|---|---|
| Asennus & konfigurointi | 8 |
| Hallintatyökalut | 8 |
| Paketinhallinta | 9 |
| Nopeus | 8 |
| Yleinen toimivuus | 8 |
| Ulkoasu | 9 |
| Keskiarvo | 8.3 |
12.8.2007